General Purpose Auxiliary Outputs

Monissa moottorinohjauksissa on mahdollisuus tehdä tuollaisia General Purpose Auxiliary Outputteja. Eli, kytkemään ulostuloa päälle / pois ennalta määrättyjen parametrien mukaan, taikka tehdä PWM kartta jonka mukaan toimilaite toimii. Tässäpä muutama esimerkki miten tuollaisia pystyy käyttämään.

Eli, esimerkkinä, yläpuolella olevassa kuvassa on Linkin asetuksista otettu VTECin ohjaus.

  • Active State, on että onko kyseinen lähtö aktiivinen silloin kun se on Low, eli maadoitettu, vai High, eli ei maadoitettu.

  • Switch Logic, eli tuossa voidaan valita onko lähdön aktiiviseksi kytkevä tekijä ainoastaan yksi, esimerkiksi kierrosluku, tai vaikka katkaisijatieto. 1 ja 2, eli kummankin ehdon tulee täyttyä, tai 1 ja 2 ja 3 jolloin kaikkien kolmen ehdon tulee täyttyä. Tai vaihtoehtoisesti OR, joka on tai ehto, jolloin voidaan lähtö kytkeä päälle jos jompi kumpi ehdoista täyttyy

  • On Delay, eli kuinka pitkä aika siitä että ehto täyttyy menee siihen että se laite kytketään päälle.

  • Off Delay, eli kuinka pitkä aika siitä että ehto ei enää täyty menee siihen että laite kytketään pois. Nämä toimii käytännössä hystereesinä, eli vältetään lähdön menemistä nopeaan tahtiin päälle-pois, jos esimerkiksi kierrosluku sattuu pyörimään juuri tuon kytkentäpisteen ympärillä, hieman alapuolella ja hieman yläpuolella. Ilman hystereesiä se muuttuisi jatkuvasti.

  • SW Parameter, eli minkä tiedon perusteella lähtö kytketään päälle. Tuo on vapaasti valittavissa, tässä kohtaa ensimmäinen asetettu parametri on kierrosluku

  • SW Cond, eli pitääkö se arvo ylittyä, alittua, olla yhtäsuuri tai suurempi kuin jne.

  • Engine Speed, eli tämä vaihtuu sitä mikaa mikä parametri on valittu. Tässä kohtaa valitaan sitten se kierrosluku minkä yläpuolella muutos tapahtuu. Tai kaasun asento, imusarjan paine, mikä ikinä onkin valittuna

Yksinkertaisimpia juttuja mitä tällä voidaan tehdä on esimerkiksi jäähdytyspuhaltimen ohjaus, moottorin lämpötilan mukaan. Muuttuvan venttiilinajoituksen ohjaus, kierrosluvun mukaan, ja joissain tapauksissa voidaan ottaa mukaan myös kaasun asento, tai imusarjan paine toiseksi tekijäksi. Muuttuva venttiilinajoitus kyllä yleensä vaatii myös kääntämisen takaisin alkuasentoon kierrosalueen loppupäässä, mutta senkin voi tuolla toteuttaa

PWM ohjaus

Myös PWM ohjattujen laitteiden käyttö onnistuu tuollaisella outputilla. Esimerkiksi Linkin tapauksessa tuohon aikaisempaan valikkoon lisätään joko kiinteä taajuus, tai sitten taulukolla tehty taajuus.

Sen jälkeen säädettävissä on PWM taulukko, jonka akselit voi valita vapaasti. Tätä voi esimerkiksi käyttää BMW sähköisen vesipumpun ohjaamiseen, joidekin jäähdytyspuhaltimien ohjaamiseen (ei suoraan, mutta ohjaimen kautta), solenoidien ohjaamiseen jne. Pääasiallisia käyttökohteita on juurikin tapahtumat jotka eivät ole kovin nopeita, eivätkä näin ollen vaadi täyttä PID ohjausta. Pienellä luovuudella voidaan kuitenkin tehdä esimerkiksi akseleita muokkaamalla niin että tuollainen hitaampi ohjaus pyrkii pitämään vaikka lämpötilan vakiona, käyttäen jäähdytyspuhallinta ja vesipumppua. Halutun arvon yläpuolella lisätään jäähdytystä ja arvon alapuolella sitä vähennetään.

Hyvin vapaan muokattavuuden vuoksi näitä ominaisuuksia voi käyttää hyvinkin luovasti ohjaamaan erilaisia asioita ja siten helpottamaan kuljettajan tekemisiä ja siirtämään tehtäviä kuljettajalta elektroniikalle.

Suosittelen ehdottomasti tutustumaan noihin ominaisuuksiin ja niiden suomiin mahdollisuuksiin. Ovat äärimmäisen hyvä tapa vähentään kuljettajan työkuormaa. Kuljettajan tehtävä on keskittyä täysillä ajamiseen ja auto pitäköön itsestään huolta. Tässä esimerkissä on käytetty Linkin valikoita, mutta vastaava toiminnallisuus löytyy vaikkapa Megasquirteista ja monista muista moottorinohjauksista.


Edellinen
Edellinen

Auton säätäminen dynamometrillä

Seuraava
Seuraava

Sähköinen kaasu