Lyhyt opastus Link karttoihin

Link moottorinohjauksessa on useita karttoja, ja niiden mahdollisuudet saattaa jäädä käyttämättä, ellei ymmärrä niiden muokattavuuden mahdollisuuksia. Tärkeää on tietenkin ymmärtää että mitä moottori haluaa, ja miten moottorinohjaus pyrkii sitä tarjoamaan, niin silloin tuota muokattavuutta pystyy käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi. Esimerkkikartoissa olevat arvot eivät välttämättä sovellu sellaisenaan siihen käyttöön mihin moottorinohjaus on sitten asennettu. Käydään läpi muutamalla esimerkillä, miten noita tulee usein käytettyä hyväkseen. Samaa perusajatusta pystyy sitten hyväksi käyttämään tilanteen mukaan

Polttoaine / Sytytyskartta

Linkissä karttojen akseleita pystyy muuttelemaan hyvin vapaasti. Yksi helppo esimerkki on esimerkiksi läppärungoilla ja jyrkillä nokka-akseleilla olevan auton polttoainekartan muuttaminen siten että kuormitus akseliksi tulee kaasuläpän asento, imusarjan paineen sijaan. Tuon muutoksen tarve johtuu siitä että nokka-akselin avatessa venttiiliä pidempään, varsinkin tyhjäkäynnillä paluuvirtaus imusarjaan on varsin suuri, ja näin ollen moottori ei pysty muodostamaan kovinkaan isoa alipainetta kaasuläpän ja venttiilin väliin. Tästä johtuu usein sitten että ero imusarjan paineessa tyhjäkäynnin ja kaasu auki asennon välillä on hyvin pieni ja säätöön ei saada riittävää tarkkuutta. Tällöin on hyödyllistä muuttaa kuomitusakseliksi kaasuläpän asento, jolloin karttaan saadaan tarkempi kuormitustieto.

Tämä tapahtuu kartassa painamalla hiiren oikeaa ja valitsemalla Axis Setup, tai painamalla X

Tämä avaa yllä olevan kuvan mukaisen valikon, jossa sini-aallon kuvasta pystyy vaihtamaan akselin arvoksi melkeinpä minkä tahansa anturiarvon, tai vaikkapa laskennallisen arvon kahden anturin tiedosta käyttämällä Math Channel ominaisuutta.

Value arvoja muuttamalla saadaan sitten sovitettua kuormituspisteet paremmin eri mittaustavalle. Ja esimerkiksi kuvassa oleva kartta on tehty ahdetulle moottorille, jolloin MAP arvot menee positiivisenkin puolelle. Jos kyseessä on vapaastihengittävä moottori, niin luonnollisesti arvot kannattaa muuttaa huomioimaan vain alipainealueet. Samaten kierroslukualue muuttaa vastaamaan väliä jolla moottoria on tarkoitus kierrättää.

No, kaasuläpän asentokaan ei ole ongelmaton kuormitustieto, koska esimerkiksi jos ajelee ihan tasakaasulla tien päällä, ja eteen tulee reippaampi ylämäki. Moottorin kuorma muuttuu, koska se joutuu tekemään enemmän töitä, mutta kaasun asennon pysyessä samana, niin moottorinohjaus ei tuosta kuorman muutoksesta tiedä mitään. Tämä voidaan sitten huomioida lisäämällä 4D kartta, eli lisäävä/vähentävä kartta moottorinohjaukseen. Kartan toiminta on sinällään samanlainen kuin pääasiallinen karttakin, mutta se ainoastaan lisää tai vähentää polttoainetta verrattuna tuohon pääkarttaan. Tämä kartta voidaan sitten tehdä käyttäen imusarjan painetietoa, eli koska kuorman muuttuessa imusarjan paine muuttuu, niin tätä tietoa voidaan käyttää sitten korjaamaan tuollaisessa tilanteessa vaadittavaa muuttuvaa polttoainemäärää.

Ahtopainekartta

Käytettäessä Closed Loop ahtopaineohjausta, eli moottorinohjaus pyrkii aktiivisesti pitämään ahtopaineen kartan pyytämässä arvossa, on hyödyllistä kuitenkin säätää myös hukkaportin duty cycle kartta kohdalleen. Eli moottorinohjaus lähtökohtaisesti käyttää tuota duty cycle karttaa ja Closed loop tekee sitten siihen arvoon muutoksia sitä mukaa mikä sen hetkinen pyynti on. Eli yleensä kannattaa tehdä tuo Duty Cycle kartta siten että siinä on toisena on Boost Target, eli se ahtopaine mihin pyritään. Eli näin ollen moottorinohjaus tietää että jos pyyntinä on 100kPa ahtopainetta, niin on syytä käyttää sitä riviä tuossa duty cycle karttana. Jokaisen eri ahtopaineen rivi tulee säätää erikseen, lähtien pienimmästä jousen mahdollistamasta paineesta, suurimpaan käytettävään ahtopaineeseen.

Boost target karttaan sitten valitaan toiseksi akseliksi kaasuläpän asento, eli kun tuo duty cycle kartta on säädetty kohdalleen, niin Boost target kartalla pystytään hienosäätämään ajettavuutta, tarjoilemalla esimerkiksi eri ahtopaineita eri kaasun asennolle. Jos esimerkiksi rata-ajoa ajatellen halutaan tulla pienellä kaasulla kaasulla mutkasta ulos, niin ahtopaine ei lähde nousemaan vielä siinä pienellä kaasulla ei-toivotusti, vaan saadaan moottorin käytös seuraamaan paremmin sitä kaasupolkimen asentoa.

Kierrostenrajoitin

GP RPM Limit on hyvin monipuolinen työkalu suojausten rakentamiseen moottorinohjauksessa. Esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa suojausta öljynpaineen tippumiselle.

Eli asetetaan toiseksi akseliksi öljynpaine (vaatii tietenkin anturoinnin), ja toiseksi moottorin kierrosluvun. Näin ollen voidaan asettaa eri kierrosluvuille minimi öljynpaine joka tulee saavuttaa. Jos öljynpaine tippuu sen alle, niin kierrostenrajoitin voidaan asettaa vaikka 2000rpm, joka minimoi vaurioita ja herättää kuskin, tai sitten 0rpm, joka sammuttaa moottorin välittömästi.

Sammutusta kannattaa käyttää harkiten, koska väärässä tilanteessa tapahtuva moottorin sammuminen saattaa aiheuttaa varsin isoja ongelmia auton hallittavuuteen, ja siten oheisvauriota, jonka rinnalla pieni laakeriremontti on sitten pieni ongelma. Näen parempana tapana minimoida vauriot, herättää kuski ja antaa kuljettajan sammuttaa auto kun katsoo tilanteen siihen sopivaksi. Tässä kohtaa tietysti näyttö on käytännössä pakollinen ja sen oikea konfigurointi, jotta kuljettaja saa välittömästi tiedon mitä tapahtuu ja miksi kierrokset on rajoitettu.