Ilmanpuhdistimet

Ilmanpuhdistin. Tuote, jolla virittäminen helposti aloitetaan ja vaihdetaan “vapaammin hengittävä” ilmanpuhdistin tehtaan tekeleen tilalle. Valitettavan usein todellinen lopputulos saattaa olla päinvastainen.

Moottori tarvitsee ilmaa, jotta sinne syötetty polttoaine saadaan palamaan tehokkaasti. Pääasiassa polttoaineen lisääminen ei ole ongelma, pieneen lisäykseen riittää jo se että avataan suutinta hieman pidemmäksi aikaa. Ongelma on saada lisää ilmaa moottoriin. Ja, tarkennetaan vielä sen verran että tarve on saada nimenomaan mahdollisimman paljon ilmamolekyylejä sinne moottoriin. Mikä ero on ilman määrällä ja ilmamolekyylien määrällä? Ilman tiheys. Kuten peruskoulun fysiikasta tiedämme, niin materiaali pääasiassa laajenee kun sitä lämmittää ja pienenee kun sitä viilennetään. Sama tapahtuu myös ilmalle. Joten, kylmässä ilmassa on enemmän happimolekyylejä samassa tilavuudessa kuin kuumassa ilmassa. Siksi haluamme nimenomaan kylmää ilmaa mahdollisimman paljon moottoriin. Tällöin voidaan myös syöttää enemmän polttoainetta, siten että se edelleen palaa puhtaasti ja näin ollen moottori tuottaa enemmän tehoa.

On tietenkin varsinkin vanhempia automalleja joissa ilmansuodatin saattaa rajoittaa, varsinkin viritettynä, jolloin se tietenkin vaatii toimenpiteitä.

Alkuperäinen ilmanpuhdistin

Uskokaa tai älkää, mutta suunnilleen vakiotehoille (ja yleensä mitä esimerkiksi ohjelmoimalla saadaan lisäystä), niin se nykyaikainen autotehtaan suunnittelema ilmansuodatin on todennäköisesti se paras vaihtoehto. Myös sillä alkuperäisellä ilmasuodatin elementillä. Koska nykyaikana polttoaineenkulutus on hyvin tärkeä elementti moottorin suunnittelussa, niin yksi helpoimmista tavoista minimoida sitä on pumppaushäviöiden vähentäminen. Ja näin ollen ilmansuodattimeen käytetään varmasti satoja tunteja aikaa että se todellakin virtaa hyvin ja äänettömästi. Ilmansuodatinelementissä yksi virtaukseen vaikuttavista tekijöistä on se suodatinmateriaalin pinta-ala. Jos koitatte purkaa alkuperäisestä ilmansuodattimesta sen suodatinelementin pois ja levittää sen suoraksi, niin sitä materiaalia todellakin on siinä. Yksi syy suorastaan reiluun ylimitoitukseen ilmansuodattimen koossa on nykyinen huoltovälivaatimus, eli sitä ei haluta kovin usein vaihtaa, joten sinä pitää olla varaa likaantumiselle.

On mitattu suuren ilmansuodatinvalmistajan valmiilla, koteloiduilla kartiosuodattimilla vs alkuperäiset ilmansuodattimet tuolla 300hp luokassa noin 2-3hv tiputus vaihtamalla kartiosuodatinsarjaan. Ja nimenomaan sellaiseen joka ottaa raitista ilmaa. Ja tämän saman tiputuksen pystyi myös näkemään ilmamassamittareiden tiedoissa.

On myös mitattu 100hp luokassa 10hv lisäys puhdistamalla alkuperäinen ilmansuodatinelementti joka oli varsin likainen. Joten oikeastaan paras viritys on hyvä huolto. Tai siitä ainakin kannattaa aina aloittaa

Viritys panelisuodatin

Ilmansuodatinvalmistajat myyvät myös alkuperäisen suodattimen paikalle soveltuvia panelisuodattimia. Näissä valitettavan usein on se suodatin pinta-ala merkittävästi pienempi kuin vakiosuodattimissa, ja näin ollen se virtaavuus ei välttämättä parane ollenkaan. Ja ainakin huoltoväli pienenee, koska se pienempi pinta-ala ei siedä läheskään yhtä paljon epäpuhtauksien määrää mitä se suurempi pinta-alainen.

Ongelmana myös on että moni noista on tarkoitettu öljyttäväksi, jotta suodatin puhdistaa tarkoitetulla tavalla. Jos autossa on kuumalanka tai kuumafilmi mallinen ilmamassamittari (käytännössä kaikki sitten 80-luvun), niin tuota öljyä ilmansuodattimesta saattaa päätyä siihen ilmamassamittarin pinnalle, joka huonontaa sen mittauskykyä. Tuollainen ilmamassamittarihan toimii lämmittämällä lankaa tai filmiä, jota sitten se moottoriin virtaava ilma pyrkii jäähdyttämään. Nyt jos siihen langan tai filmin pinnalle kertyy öljyä ja epäpuhtauksia, niin se toimii eristeenä sitä ilmavirtaa vastaan ja näin se ilmavirtaus ei kykene jäähdyttämään sitä lankaa/filmiä kuten kuuluisi. Ja näin ollen moottorinohjaus kuvittelee että sinne menee vähemmän ilmaa kuin todellisuudessa, syöttää polttoainetta sitten sen mukaisesti. Lambda-korjaus tuota sitten jälkeenpäin koittaa parhaansa mukaan korjata kuntoon, eli tätä ei välttämättä huomaa, mutta kannattaa muistaa että lambda korjaa vasta sitten jo tapahtunutta, ei ennakkoon. Ja myöskään lambda ei suoranaisesti korjaa taikka välttämättä edes seuraa kaasu pohjassa tapahtuvaa ajoa, eli se suurin kuormitus moottorille, jossa vaurio tapahtuu jos on tapahtuakseen

Kartiosuodatin

Kartiosuodatin on sitten itsenäinen suodattimensa, eli ei ole tarkoitettu käytettäväksi alkuperäisessä kotelossa. Etuina on helppo asennettavuus mihin tahansa autoon, ja jos tykkää niin imuääni / ahtimen ääni kuuluu paremmin. Hyvä kartiosuodatin myös virtaa hyvin

Kartiosuodattimen asennuksessa on syytä myös pyrkiä siihen että se saisi mahdollisimman kylmää ilmaa moottoritilan ulkopuolelta. Taas dynamometrillä on mitattu yli 10hp tehonnousuja pelkästään sillä että kartiosuodattimen taakse asennettiin väliaikaisesti pahvia ohjaamaan puhaltimien ilmaa paremmin ja eristämään suodatinta moottoritilan lämmöltä, eli saatiin kylmää ilmaa enemmän moottorille. Ilman pahveja ja konepelti kiinni tehon tiputus oli aika radikaali….

Toinen mitä kannattaa huomioida on jos vakio autoa viritellään, niin kartiosuodattimen asentaminen suoraan ilmamassamittariin. Öljyttävissä suodattimissa on sama ongelma kuin yllä, eli saattavat sotkea massamittarin, joka näyttää sitten väärin. Sitten, tapauksesta riippuen, on mahdollista että kartiosuodatin muuttaa ilman virtausta ilmamassamittarille, tullen vaikkapa hieman pyörteillen, erilaisesta suunnasta tms. Tällöin ilmamassamittari ei saakaan enää samalla tavalla sitä jäähdyttävää ilmavirtausta, joten saattaa mitata sen väärin ja näin ollen moottoriohjaukseen mallinnettu kartta ei enää pidäkään paikkaansa, ja seokset muuttuvat.

PS. Sillä vanhemmissa autoissa ilmamassamittarin edessä olevalla verkolla on tarkoituksensa. Se laminarisoi sinne mittarille menevää ilmavirtaa, eli nimenomaan pyrkii poistamaan tuon yllä olevan tapahtuman mahdollisuutta. Sitä ei kannata poistaa

Yhteenveto

Kaikille on paikkansa, esimerkiksi kartiosuodatin on hyvä rajummin viritetyissä autoissa joissa luonnollisesti vakio ilmanpuhdistinjärjestelmät ei mahdu paikalleen, eikä toimisi reilusti kasvaneessa ilmavirtauksessa. Mutta jotakuinkin vakio autoon, korkeintaan pienellä tehonlisäyksellä, harkitsisin toisenkin kerran ennen kuin ilmansuodattimen vaihtaisin. Huonoin mahdollinen vaihtoehto siihen on laittaa siihen vakiomoottoriin moottoritilasta ilmansa imevä kartiosuodatin, parhaimmillaan moottorin jäähdyttimen takaa. Ainoastaan ääni lisääntyy, käytännössä teho todennäköisesti tippuu.

Nämä asiat on helppo myös testata dynamometrissä, ilmansuodattimen vaihto ei yleensä kauaa ota. Eli jos tuollaista kevyesti viritettyä lähdetään testaamaan dynamometrissä, niin ota molemmat vaihtoehdot mukaan. Nopeasti saa selvitettyä kumpi toimii paremmin. Ja koittakaa myös konepelti kiinni ajaa veto, sillä tavalla se siellä tien päällä kuitenkin ajetaan